Pistin tuossa muutaman päivän aikana lattian tummennuksen. Mursin periaatteeni ja pistin laminaatit vuokrahuoneeseen. Syitä oli kaksi: inhoan tuota muovimattoa ja lisäksi se oli esim. täristyslevyn tukipisteiden kumijälkien takia vaihtokunnossa viimeistään vuokratakuun takaisinmaksuvaiheessa. Onhan tuosta lattiasta kiva nauttia itsekin. Lisäksi yksi pitkäaikainen projekti päättyi viimein kun huoneeseen tuli kaksi kappaletta mustanahkaisia reclineriä. Käveli vastaan niin halpa tarjous ja kävi niin kivasti onneakin että hankinta oli lyötävä lukkoon. Ko. Koti-idean kahdesta eri tavaratalosta haalitut viimeiset näytöskappaleet ko. tuoleja. Lisäksi saatiin lainata liikkeen pakua ilmaiseksi. Myös kaksi kappaletta Ikean upeaa latttiavalaisinta hankittiin tuolien sivuille. Lamput kytkin himmentimiin joten nyt himmennys toimii tasaisesti koko huoneessa.
Laminaatti oli elämäni ensimmäinen.
Tuolia on tullut pähkittyä jo pieni ikuisuus. Sohvassa olisi ollut omat puolensa. Nyt joudun ostamaan toisen täristimen toiseen tuoliin.
tiistai 19. lokakuuta 2010
perjantai 20. elokuuta 2010
Katon pimennys
Nyt kun olen saanut jollakin tavalla tolkkua huoneen automaatioon (lukuisten työtuntien jälkeen) on aika ryhtyä uusiin hommiin. Nyt siis seinät ja lattia on täysin tummansävyiset ja näin ollen niiden osalta heijastukset on saatu minimiin. Käytännössä ainoa pinta joka on vielä vaalea on katto.
Edelleen kunvuokrakämpässä asustellaan ja vaikka isännöitsijältä on lupa remonttiin kysytty niin vaihtoehtoja on aika vähän. Tuon katon maalaus mattamustaksi/tummaksi on käytännössä poissuljettu. Lisäksi vältän reikiä katossa viimeiseen asti. Toisaalta koko kattoa ei tarvitse tummentaa vaan ainoastaan kankaan yläpuolinen alue. Mieleeni tuli varsin helppo, ei kiinteä ja edullinen tapa joka ei millään tavalla ole nätti. Väliaikaisratkaisuna se kuitenkin toiminee ja saan testattua tumman katon vaikutusta.
Kävin nimittäin toissapäivänä Tiimarissa ja mukaan tarttui kuusi kappaletta 84x46cm mustaa kartonkipalasta. Laitoin muutaman palan vierekkäin kankaan yläpuolelle kattoon. Kiinnityksessä käytin kontaktimuovia ja vahvaa kaksipuolista teippiä jonka olisi voinut korvata vahvalla liimalla. Koska kaksipuoleinen vahva teippini olisi repinyt maalitkin irrottaessa mukanaan oli keksittävä hieman heikompi kiinnike. Kontaktimuovi sopi oikein hyvin. Leikkasin kontaktimuovista 2x2cm palasia ja kiinnitin niiden takapuolen kartonkiin kaksipuoleisella teipillä. kontaktimuovin liimapinta oli kattoa vasten. Näitä "kiinnikkeitä" laitoin kartonkia kohden 9 kpl. Teippaus kattoon oli jokseenkin haastavaa jotta kaikki kartongit tulivat linjaan eikä rakoja jäänyt saati kupruja. Yllättävän toimiva ratkaisu ja ei niin kovin pahan näköinenkään. Seuraavana päivänä kävin ostamassa toiset kuusi palasta ja lisäsin niitä kattoon. Nyt jo selvästi katto vaikutti kuvanlaatuun ja fiilikseen.
Nyt nälkä kasvaa hurjasti syödessä. Ensin ajattelin häivyttää tuon katon kartonkinpaperimaisuutta koristelemalla joka toiseen kartonkiin jonkinlaisia vuorenhuippuja tai muuta profiilia taittelemalla kartonkia. Tulos olisi suunnilleen jotakin sisustus akustiikkataulujen tai levyjen tai erikoisten diffuusoreiden profiilia muistuttavaa. Sitten tuli taas isompi nälkä ja ryhdyin suunnittelemaan jotakin mitä alussa kovasti vastustin. Ehkä saan sittenkin vähällä kiinnittämisellä jotakin suurempaa ja kauniimpaa. Nimittäin spottivalaistu kaareva lippauloke kattoon kankaan eteen. Siitä lisää seuraavassa postissa.
Edelleen kunvuokrakämpässä asustellaan ja vaikka isännöitsijältä on lupa remonttiin kysytty niin vaihtoehtoja on aika vähän. Tuon katon maalaus mattamustaksi/tummaksi on käytännössä poissuljettu. Lisäksi vältän reikiä katossa viimeiseen asti. Toisaalta koko kattoa ei tarvitse tummentaa vaan ainoastaan kankaan yläpuolinen alue. Mieleeni tuli varsin helppo, ei kiinteä ja edullinen tapa joka ei millään tavalla ole nätti. Väliaikaisratkaisuna se kuitenkin toiminee ja saan testattua tumman katon vaikutusta.
Kävin nimittäin toissapäivänä Tiimarissa ja mukaan tarttui kuusi kappaletta 84x46cm mustaa kartonkipalasta. Laitoin muutaman palan vierekkäin kankaan yläpuolelle kattoon. Kiinnityksessä käytin kontaktimuovia ja vahvaa kaksipuolista teippiä jonka olisi voinut korvata vahvalla liimalla. Koska kaksipuoleinen vahva teippini olisi repinyt maalitkin irrottaessa mukanaan oli keksittävä hieman heikompi kiinnike. Kontaktimuovi sopi oikein hyvin. Leikkasin kontaktimuovista 2x2cm palasia ja kiinnitin niiden takapuolen kartonkiin kaksipuoleisella teipillä. kontaktimuovin liimapinta oli kattoa vasten. Näitä "kiinnikkeitä" laitoin kartonkia kohden 9 kpl. Teippaus kattoon oli jokseenkin haastavaa jotta kaikki kartongit tulivat linjaan eikä rakoja jäänyt saati kupruja. Yllättävän toimiva ratkaisu ja ei niin kovin pahan näköinenkään. Seuraavana päivänä kävin ostamassa toiset kuusi palasta ja lisäsin niitä kattoon. Nyt jo selvästi katto vaikutti kuvanlaatuun ja fiilikseen.
Nyt nälkä kasvaa hurjasti syödessä. Ensin ajattelin häivyttää tuon katon kartonkinpaperimaisuutta koristelemalla joka toiseen kartonkiin jonkinlaisia vuorenhuippuja tai muuta profiilia taittelemalla kartonkia. Tulos olisi suunnilleen jotakin sisustus akustiikkataulujen tai levyjen tai erikoisten diffuusoreiden profiilia muistuttavaa. Sitten tuli taas isompi nälkä ja ryhdyin suunnittelemaan jotakin mitä alussa kovasti vastustin. Ehkä saan sittenkin vähällä kiinnittämisellä jotakin suurempaa ja kauniimpaa. Nimittäin spottivalaistu kaareva lippauloke kattoon kankaan eteen. Siitä lisää seuraavassa postissa.
lauantai 14. elokuuta 2010
Automaatio: X-10
Löysin Belgialaisesta nettikaupasta mielenkiintoisia X-10 tuotteita. Sieltä löytyi mm. kontrolleri joka ohjaa 16 eri kanavaa. Tuota kontrolleria pystyy käskyttämään infrapunalla ja lisäksi Harmonyn laitetietokannasta löytyy valmiiksi ko. kontrolleri ja käskykanta. Pistin saman tien tilaukseen tuon kontrollerin ja kolme laitepistorasiaa sekä kaksi himmentävää lamppupistorasiaa. Tuo kontrolleri siis ottaa vastaan komennot Harmonyltä koodaa ne X-10 protokollamuotoon ja lähettää käskyt sähkövirran mukana pistorasiamoduuleille. Tämähän on juuri sitä mitä halusinkin.
x-10 päädyin parista eri syystä. Ne ovat halvempia, löysin tarvitsemiani osia ja saatavuus on parempi. X-10 tekniikassa on kuitenkin omalta kohdaltani muutama kysymysmerkki. X-10 toimii sähköverkossa eli kaikki ohjauskäskyt kulkevat sähköverkkoa pitkin -> luotettavuus, häiriöt?. X-10 tekniikkaa käyttävät laitteet (poislukien sitä käyttävät uusimmat mallit) viestivät vain yhteen suuntaan eikä takaisinkytkentää ole -> haittaa hallittavuutta ja ohjelmointia. Laitteet eivät siis viesti tilaansa millään tavalla (esim. onko laite päällä/pois päältä).
Tilasin kontrollerin lisäksi siis kahden tyyppisiä pistorasiamoduuleita. Laitepistorasiat kestää enemmän kuormaa kuin lamppupistorasiat. Niistä kuuluu voimakas releen napsahdus päälle/pois kytkettäessä toisin kuin lamppupistorasioista. Lamppupistorasioilla voi himmentää hehkulamppua, ei siis esim. energiansäästölamppua, loisteputkia, halogeeneja tai ledejä. Se on aika suuri rajoitus se varsinkin kun hehkulamput ovat aika hankala shoppauskohde nykyisin. Onneksi jostain löysin sikahintasia himmennettäviä energiansäästölamppujakin.
Eilen UPS toi paketin ovelle. Nopeaa toimintaa. 24H!! Asensin laitteet ja konffasin Harmonyn. Nyt kun painan "Katso leffaa", kaiken aikaisemmin kuvatun lisäksi myös kattospotit sammuu, lattiavalot syttyy, etukaiuttimet, keskikautin, takakaiuttimet ja subwoofer menee päälle, minuutin kuluttua lattiavalot himmenevät puoleen.
Huomioita:
Näin ei tapahdu läheskään aina. Käskyt tuntuvat usein hukkuvan eivätkä löydä perille. Lisäksi tapahtuu kummallisuuksia kuten jos yritän sammuttaa jotakin pistorasiaa niin joku toinen sammuu samaan aikaan tai toisen sijasta ym. Joskus joku rasia sammuu/menee päälle ihan itsestään. Pelkoni osoittautui todeksi. Yritän selvittää asiaa ja katsella josko jotakin lisämokkulaa saisi ostettua joka vakauttaisi viestien perille menoa. Olen yrittänyt myös konffata Harmonylle lisää viivettä käskyjen välille. Lisäksi himmennin toimii ärsyttävän portaallisesti. Vaikka himmennnin nappulaa pitää pohjassa lamppu tekee suunnilleen näin: himmenee 5% nopeasti -> odottaa puoli sekuntia -> himmentää taas 5% -> odottaa puolisekuntia. Aika epätasaista ja hyppivää etten sano.
Ainiin, sain vihdoin huoneen toisen puolen seinänkin verhoiltua ja spotit kattoon.
x-10 päädyin parista eri syystä. Ne ovat halvempia, löysin tarvitsemiani osia ja saatavuus on parempi. X-10 tekniikassa on kuitenkin omalta kohdaltani muutama kysymysmerkki. X-10 toimii sähköverkossa eli kaikki ohjauskäskyt kulkevat sähköverkkoa pitkin -> luotettavuus, häiriöt?. X-10 tekniikkaa käyttävät laitteet (poislukien sitä käyttävät uusimmat mallit) viestivät vain yhteen suuntaan eikä takaisinkytkentää ole -> haittaa hallittavuutta ja ohjelmointia. Laitteet eivät siis viesti tilaansa millään tavalla (esim. onko laite päällä/pois päältä).
Tilasin kontrollerin lisäksi siis kahden tyyppisiä pistorasiamoduuleita. Laitepistorasiat kestää enemmän kuormaa kuin lamppupistorasiat. Niistä kuuluu voimakas releen napsahdus päälle/pois kytkettäessä toisin kuin lamppupistorasioista. Lamppupistorasioilla voi himmentää hehkulamppua, ei siis esim. energiansäästölamppua, loisteputkia, halogeeneja tai ledejä. Se on aika suuri rajoitus se varsinkin kun hehkulamput ovat aika hankala shoppauskohde nykyisin. Onneksi jostain löysin sikahintasia himmennettäviä energiansäästölamppujakin.
Eilen UPS toi paketin ovelle. Nopeaa toimintaa. 24H!! Asensin laitteet ja konffasin Harmonyn. Nyt kun painan "Katso leffaa", kaiken aikaisemmin kuvatun lisäksi myös kattospotit sammuu, lattiavalot syttyy, etukaiuttimet, keskikautin, takakaiuttimet ja subwoofer menee päälle, minuutin kuluttua lattiavalot himmenevät puoleen.
Huomioita:
Näin ei tapahdu läheskään aina. Käskyt tuntuvat usein hukkuvan eivätkä löydä perille. Lisäksi tapahtuu kummallisuuksia kuten jos yritän sammuttaa jotakin pistorasiaa niin joku toinen sammuu samaan aikaan tai toisen sijasta ym. Joskus joku rasia sammuu/menee päälle ihan itsestään. Pelkoni osoittautui todeksi. Yritän selvittää asiaa ja katsella josko jotakin lisämokkulaa saisi ostettua joka vakauttaisi viestien perille menoa. Olen yrittänyt myös konffata Harmonylle lisää viivettä käskyjen välille. Lisäksi himmennin toimii ärsyttävän portaallisesti. Vaikka himmennnin nappulaa pitää pohjassa lamppu tekee suunnilleen näin: himmenee 5% nopeasti -> odottaa puoli sekuntia -> himmentää taas 5% -> odottaa puolisekuntia. Aika epätasaista ja hyppivää etten sano.
Ainiin, sain vihdoin huoneen toisen puolen seinänkin verhoiltua ja spotit kattoon.
sunnuntai 8. elokuuta 2010
Automaatio: RF vs IR
Pistorasiaohjauksen kannalta projekti junnaa paikoillaan. IR ohjattuja pistorasioita/himmentimiä/katkaisimia ei tunnu löytyvän MISTÄÄN. Kaikki mitä on tullut vastaan on RF:llä toimivia.
Olen miettinyt muutamaa eri vaihtoehtoa. Koska harmony ei tue RF:ää oikeastaan ollenkaan vaikka lähetin sen sisältä löytyykin, minun täytyy miettiä miten saisin toteutettua RF lähetyksen.
En ilmeisesti pääse ronkkimaan laitteen softaa jotta voisin ottaa käyttöön paremmin tuon lähettimen. Laite tuntuu olevan visusti suljettu. Netissä on tullut vastaan sekavaa tietoa puolesta ja vastaan että kaukosäädinten kantomatkaa pidentävät IR-RF ja RF-IR modulit saattaisivat auttaa asiaan. Ideana on opettaa RF laitteiden kaukosäätimillä RF käskyt infrapunamuodossa säätimelle käyttäen RF-IR moduulia jonka jälkeen käytettäessä IR-RF moduulia voitaisiin lähettää RF käskyjä onnistuneesti. Itse epäilen tämän toimivan sillä uskon moduuleiden keskustelevan keskenään käyttäen jotakin omaa protokollaa RF:n kanssa. Yksi vaihtoehto olisi rakentaa pieni vehje jossa on IR vastaanotin ja RF lähetin. Vehje ottaa vastaan IR komennon ja lähettää komentoa vastaavan RF komennon käyttäen RF lähetintä. Viimeinen vaihtoehto on rakentaa tuo vehje jonkin linux pohjaisen micro pc:n päälle. usb-RF ja usb-IR palikat vain kiinni ja ohjaavaa ohjelmaa koodaamaan. Päädyn sitten mihin tahansa vaihtoehtoon, selviteltävää ja opiskelua tulee valtavasti. Eri valmistajan RF automaatiolaitteet (kuten pistorasiat) käyttävät erilaisia protokollia RF tiedonsiirrossa (kuten X10, Z-WAVE) joten nekin on opeteltava kun lähdetään ohjelmoimaan RF lähetintä.
Onpahan minulla vilahtanut ajatuksissa rakentaa kokonaan oma säädin suurella kosketusnäytöllä. Se voisi perustua jollekin olemassa olevalle pc pohjalle. Rakentaisin säätimeen kunnollisen käyttöliittymän ja monipuoliset ohjelmointiominaisuudet (saattaa löytyä myös valmiina netistä joitain ratkaisuja). Kaupanpäälle saisin sekä IR että RF lähettimet (ja paljon muutakin). Taitaisi olla liian suuri projekti. Nih, ehkä tulevaisuudessa.
Olen miettinyt muutamaa eri vaihtoehtoa. Koska harmony ei tue RF:ää oikeastaan ollenkaan vaikka lähetin sen sisältä löytyykin, minun täytyy miettiä miten saisin toteutettua RF lähetyksen.
En ilmeisesti pääse ronkkimaan laitteen softaa jotta voisin ottaa käyttöön paremmin tuon lähettimen. Laite tuntuu olevan visusti suljettu. Netissä on tullut vastaan sekavaa tietoa puolesta ja vastaan että kaukosäädinten kantomatkaa pidentävät IR-RF ja RF-IR modulit saattaisivat auttaa asiaan. Ideana on opettaa RF laitteiden kaukosäätimillä RF käskyt infrapunamuodossa säätimelle käyttäen RF-IR moduulia jonka jälkeen käytettäessä IR-RF moduulia voitaisiin lähettää RF käskyjä onnistuneesti. Itse epäilen tämän toimivan sillä uskon moduuleiden keskustelevan keskenään käyttäen jotakin omaa protokollaa RF:n kanssa. Yksi vaihtoehto olisi rakentaa pieni vehje jossa on IR vastaanotin ja RF lähetin. Vehje ottaa vastaan IR komennon ja lähettää komentoa vastaavan RF komennon käyttäen RF lähetintä. Viimeinen vaihtoehto on rakentaa tuo vehje jonkin linux pohjaisen micro pc:n päälle. usb-RF ja usb-IR palikat vain kiinni ja ohjaavaa ohjelmaa koodaamaan. Päädyn sitten mihin tahansa vaihtoehtoon, selviteltävää ja opiskelua tulee valtavasti. Eri valmistajan RF automaatiolaitteet (kuten pistorasiat) käyttävät erilaisia protokollia RF tiedonsiirrossa (kuten X10, Z-WAVE) joten nekin on opeteltava kun lähdetään ohjelmoimaan RF lähetintä.
Onpahan minulla vilahtanut ajatuksissa rakentaa kokonaan oma säädin suurella kosketusnäytöllä. Se voisi perustua jollekin olemassa olevalle pc pohjalle. Rakentaisin säätimeen kunnollisen käyttöliittymän ja monipuoliset ohjelmointiominaisuudet (saattaa löytyä myös valmiina netistä joitain ratkaisuja). Kaupanpäälle saisin sekä IR että RF lähettimet (ja paljon muutakin). Taitaisi olla liian suuri projekti. Nih, ehkä tulevaisuudessa.
lauantai 7. elokuuta 2010
Automaatio: Harmony 1000
Hirveä kiire Helsingistä Tampereelle. Perjantai ilta ja viikonloppuna on matkahuolto kiinni. Syynä se, että Harmony 1000 on saapunut terminaaliin ja se on sieltä noudettavissa.
Nyt olen viikonlopun tuota kapistusta ihmetellyt, ottanut käteen ja pyöritellyt ja sitten taas laskenut pöydälle ja tutkiskellut sitä silmäilemällä. On se hassu kapistus varsinkin kun on ensimmäinen laatuaan meidän perheessä. Itse rakenne on hyvän tuntuinen ja hieman laadukkaampi mitä odotin. Käyttöliittymä on nopeampi mitä oletin (keskustelujen perusteella) mutta on se kyllä silti hyyyviiiin hidas. Pelkkä infrapuna ei riitä kaikkien laitteiden ohjaamiseen. Kankaalla ja ir to ps3 bt moduulilla on yliherkkä IR vastaanotin ja ne kyllä saavat käskynsä helposti mutta vahvistinta täytyy oikein sihdata ja osoittaa sekä tykki sijaintinsa vuoksi jää usein saamatta signaalia. Onneksi alkuviikosta pitäisi tulla RF to IR boxi. Akku tuntuu oikuttelevan kapasiteettinsa ja latauksensa suhteen. Kapulan käyttölogiikka on pikkuhiljaa aukeamassa.
Itse tietokoneeseen asennettava ohjelmointisofta on kyllä suuri vitsi. Se on koitettu tehdä mahdollisimman helpoksi asennusvelhomaiseksi putkijuoksuksi. Se on aivan täynnä täysin käsittämättömiä ja kummallisia rajoituksia ja epäloogisuutta. Sitä on tuskaista käyttää monenkin eri asian takia. Pari iltaa on mennyt konffailussa ja softan opiskelussa. Olen saanut pelittämään hienosti kankaan, tykin, vahvistimen ja pleikkarin tuon säätimen kanssa. Nyt kun haluan katsoa leffaa niin painan kaken katso leffaa kuvaketta ja kangas laskeutuu katosta, tykki menee päälle, vahvistin menee päälle ja kytkee oikean inputin ja pleikkari menee päälle. Jos haluan vaihtaa tietokonekäyttöön niin kangas nousee, vahvistin vaihtaa inputin oikeaksi ja säätää kaiuttimet musiikin kuuntelemiseen sopivaksi, pleikkari sammuu ja sylkee levyn ulos ja hieman riippuen asetuksista tykki joko sammuu tai jää päälle. Nyt on tullut kova tarve kunnolliseen ohjelmointiin jota ikävä kyllä tuo Logitecin tarjoama softa ei mahdollista. Tällä nyt mennään toistaiseksi mutta mittään älyttömän monimutkaista tuolla ei saa kuin korkeintaan hirveällä kikkailulla.
Voi jos tuon kapulan saisi "avattua" niin voisi kehittää oman ohjelmointi ohjelmiston. Uskon meinaan että useimmat rajoitukset on ohjelmointisoftassa, ei itse kapulan softassa. Siitä kielii monet asiat.
Nyt olen viikonlopun tuota kapistusta ihmetellyt, ottanut käteen ja pyöritellyt ja sitten taas laskenut pöydälle ja tutkiskellut sitä silmäilemällä. On se hassu kapistus varsinkin kun on ensimmäinen laatuaan meidän perheessä. Itse rakenne on hyvän tuntuinen ja hieman laadukkaampi mitä odotin. Käyttöliittymä on nopeampi mitä oletin (keskustelujen perusteella) mutta on se kyllä silti hyyyviiiin hidas. Pelkkä infrapuna ei riitä kaikkien laitteiden ohjaamiseen. Kankaalla ja ir to ps3 bt moduulilla on yliherkkä IR vastaanotin ja ne kyllä saavat käskynsä helposti mutta vahvistinta täytyy oikein sihdata ja osoittaa sekä tykki sijaintinsa vuoksi jää usein saamatta signaalia. Onneksi alkuviikosta pitäisi tulla RF to IR boxi. Akku tuntuu oikuttelevan kapasiteettinsa ja latauksensa suhteen. Kapulan käyttölogiikka on pikkuhiljaa aukeamassa.
Itse tietokoneeseen asennettava ohjelmointisofta on kyllä suuri vitsi. Se on koitettu tehdä mahdollisimman helpoksi asennusvelhomaiseksi putkijuoksuksi. Se on aivan täynnä täysin käsittämättömiä ja kummallisia rajoituksia ja epäloogisuutta. Sitä on tuskaista käyttää monenkin eri asian takia. Pari iltaa on mennyt konffailussa ja softan opiskelussa. Olen saanut pelittämään hienosti kankaan, tykin, vahvistimen ja pleikkarin tuon säätimen kanssa. Nyt kun haluan katsoa leffaa niin painan kaken katso leffaa kuvaketta ja kangas laskeutuu katosta, tykki menee päälle, vahvistin menee päälle ja kytkee oikean inputin ja pleikkari menee päälle. Jos haluan vaihtaa tietokonekäyttöön niin kangas nousee, vahvistin vaihtaa inputin oikeaksi ja säätää kaiuttimet musiikin kuuntelemiseen sopivaksi, pleikkari sammuu ja sylkee levyn ulos ja hieman riippuen asetuksista tykki joko sammuu tai jää päälle. Nyt on tullut kova tarve kunnolliseen ohjelmointiin jota ikävä kyllä tuo Logitecin tarjoama softa ei mahdollista. Tällä nyt mennään toistaiseksi mutta mittään älyttömän monimutkaista tuolla ei saa kuin korkeintaan hirveällä kikkailulla.
Voi jos tuon kapulan saisi "avattua" niin voisi kehittää oman ohjelmointi ohjelmiston. Uskon meinaan että useimmat rajoitukset on ohjelmointisoftassa, ei itse kapulan softassa. Siitä kielii monet asiat.
perjantai 6. elokuuta 2010
Valoa kehiin
Noniin, huoneessa on vihdoin niinkin itsestään selvä asia kuin valaistus. Itselleni valaistus oli hieman monimutkaisempi asia sillä pähkäilin sen vaihtoehtojen kanssa monta kuukautta. Tähän asti huoneen valoisuus on ollut täysin auringon ja viereisen keittiön loisteliaiden putkien varassa.
No mikä siinä nyt niin vaikeata oli?
No se että asutaan edelleen vuokratalossa. Kattolamppu on ruma ja lisäksi tykin valon edessä. Pelkkä perinteinen kattovalo ratkaisu on myös ruma. Siispä piti keksiä jotain muuta. Huoneen seinillä olevat verhot antoivat idean asettaa valonlähteet seinille/seinän viereen kattoon. Valonlähteeksi taas kaavailin jotakin muutaman vanhanaikaisen seinävalaisimen ja muutaman spotin välillä. Spottivalot ripoteltuna seinien viereen kattoon metrin parin välein valaisisi hienosti valokiilat verhoon ja olisi muutenkin tyylikäs ratkaisu. Sitten arvoin aikani erilaisien spottien kanssa. Ostaako halogeeni vai ledispotteja. Minkälaisia spotteja? ym.
Perinteisten spottien ongelma oli asennus. Käytännössä niitä oli kahden laisia: uppoasennettavia ja pinta-asennettavia. Joka tapauksessa pinta-asennuksessa kattoon olisi pitänyt porata reikiä suuri määrä. Tämä vaihtoehto oli poissuljettu alusta-asti. Sitten mietin uppoasennettuja spotteja. Olisin rakentanut niille jonkinlaisen pitkän kotelohyllyn katonrajaan joka puolestaan parista kolmesta kohtaa olisi kiinnitetty esim. hyllynkannattimilla seiniin. Tämä olisi ollut tyylikäs mutta työläs ja kallis vaihtoehto.
Sitten tapasin ledispotteja jotka olivat litteitä mutta tyylikkäitä. Noin puolen sentin paksuisia spotteja pystyi liimaamaan kaksipuoleisella teipillä kattoon koska olivat todella keveitä eivätkä kuumenneet paljoa. Tässä oli minun ratkaisuni. Ensin katselin ratkaisua Ikean valikoimiin kuuluvista malleista mutta myöhemmin löysin Clas Ohlsonilta kaikkia tarpeitani vastaavat mallit. Se mikä minua noissa ledidiodeissa huolestutti oli se että minkä sävyninen ja kuinka voimakasn valo niistä lähti. Ledivalaistuksen sävyhän on tunnetusti hieman kolkko sinertävä joka sisältää hieman värivirheitä ja valoteho tuollaisessa 1,8w litteässä diodissa on hieman heikko. Spotit ovat toteutettu 9 pienellä ledillä eikä ne sisällä superledejä.
Kottin ostin siis kaksi pakettia tällaista settiä joista molemmat sisälsivät 3 spottia ja muuntajan. Kytkin lne päälle ja yllätys oli positiivinen sillä valotehoa riitti tarpeeksi. Yksi spotti on tietenkin hieman himmeä itsessään mutta kun noita on kolmekin rinnan niin hyvän valaistuksen saa. Ainoa mistä en oikein tykkää on tuo sinertävä ja kolkko värisävy ja terävät varjot jotka ovat yleisiä ledivehkeissä. Noissa ei nimittäin ole edes mittän softauslinssiä edessä.
Nähtäväksi jää saako noita himmennettyä jollakin palikalla. Hieman epäilyttää ja harmittaa.
No mikä siinä nyt niin vaikeata oli?
No se että asutaan edelleen vuokratalossa. Kattolamppu on ruma ja lisäksi tykin valon edessä. Pelkkä perinteinen kattovalo ratkaisu on myös ruma. Siispä piti keksiä jotain muuta. Huoneen seinillä olevat verhot antoivat idean asettaa valonlähteet seinille/seinän viereen kattoon. Valonlähteeksi taas kaavailin jotakin muutaman vanhanaikaisen seinävalaisimen ja muutaman spotin välillä. Spottivalot ripoteltuna seinien viereen kattoon metrin parin välein valaisisi hienosti valokiilat verhoon ja olisi muutenkin tyylikäs ratkaisu. Sitten arvoin aikani erilaisien spottien kanssa. Ostaako halogeeni vai ledispotteja. Minkälaisia spotteja? ym.
Perinteisten spottien ongelma oli asennus. Käytännössä niitä oli kahden laisia: uppoasennettavia ja pinta-asennettavia. Joka tapauksessa pinta-asennuksessa kattoon olisi pitänyt porata reikiä suuri määrä. Tämä vaihtoehto oli poissuljettu alusta-asti. Sitten mietin uppoasennettuja spotteja. Olisin rakentanut niille jonkinlaisen pitkän kotelohyllyn katonrajaan joka puolestaan parista kolmesta kohtaa olisi kiinnitetty esim. hyllynkannattimilla seiniin. Tämä olisi ollut tyylikäs mutta työläs ja kallis vaihtoehto.
Sitten tapasin ledispotteja jotka olivat litteitä mutta tyylikkäitä. Noin puolen sentin paksuisia spotteja pystyi liimaamaan kaksipuoleisella teipillä kattoon koska olivat todella keveitä eivätkä kuumenneet paljoa. Tässä oli minun ratkaisuni. Ensin katselin ratkaisua Ikean valikoimiin kuuluvista malleista mutta myöhemmin löysin Clas Ohlsonilta kaikkia tarpeitani vastaavat mallit. Se mikä minua noissa ledidiodeissa huolestutti oli se että minkä sävyninen ja kuinka voimakasn valo niistä lähti. Ledivalaistuksen sävyhän on tunnetusti hieman kolkko sinertävä joka sisältää hieman värivirheitä ja valoteho tuollaisessa 1,8w litteässä diodissa on hieman heikko. Spotit ovat toteutettu 9 pienellä ledillä eikä ne sisällä superledejä.
Kottin ostin siis kaksi pakettia tällaista settiä joista molemmat sisälsivät 3 spottia ja muuntajan. Kytkin lne päälle ja yllätys oli positiivinen sillä valotehoa riitti tarpeeksi. Yksi spotti on tietenkin hieman himmeä itsessään mutta kun noita on kolmekin rinnan niin hyvän valaistuksen saa. Ainoa mistä en oikein tykkää on tuo sinertävä ja kolkko värisävy ja terävät varjot jotka ovat yleisiä ledivehkeissä. Noissa ei nimittäin ole edes mittän softauslinssiä edessä.
Nähtäväksi jää saako noita himmennettyä jollakin palikalla. Hieman epäilyttää ja harmittaa.
keskiviikko 4. elokuuta 2010
Automaatiota teatteriin
No piti sitten alkaa taas rääpimään uutta aihetta. Seuraavat pöpinät käsittelee enemmän ja vielä enemmän automaatiota. Ideana on ohjata keskitetysti teatterihuoneen toimintoja, kuten valaistusta, av-laitteita, verhoja ym. Parhaassa tapauksessa tämä ohjailu tapahtuu yhden laitteen avulla. Myös teatterihuoneen laitteiden kaukosäätimistä pyrin pääsemään eroon kokonaan.
Ongelmia ja haasteita on monia. Vuokrakämppään ei kovin ihmeellistä ja kiinteätä järjestelmää kannata tai voi rakentaa ja tämän ajatuksen mielessä pitäminen on tärkeätä tässäkin projektissa. Lisäksi pitää miettiä millä tekniikalla toteuttaa valaistuksen, muiden laitteiden ym. ohjaamisen ja löytää mahdollisia tekniikoita tukeva yksi säädin.
Langattomia ohjaustekniikoita:
Käytännössä ohjaimet tukevat kahta yleisintä langatonta ohjaustekniikkaa: radioaallot (RF) ja infrapuna (IR). RF tekniikan etuna on se että säädin ja vastaanotin voivat olla kantomatkansa säteellä missä tahansa eikä vastaanottimiin tarvitse olla suoraa näköyhteyttä. IR tekniikka on yleinen ja sen haittana on että vastaanottimen ja lähettäjän välillä täytyy olla esteetön näköyhteys. Kaikkien yleisten kodin av-laitteiden kaukosäätimet ja ohjaus on toteutettu IR tekniikalla.
Automaatiotekniikoita:
On olemassa iso nippu valmistajia jotka tarjoavat automaatiotekniikkaa. Valmistaja tarjoaa tuoteperheen jonka tuotteet tukevat yhtä tai useampaa automaatiotekniikkaa. Tuoteperheessä voi olla esim. pistorasioita, himmentimiä, ohjaimia, liikkeentunnistimia, antureita ym. Automaatiotekniikoita on useita erilaisia ja niiden käyttämät tiedonsiirtotekniikat saattavat erota toisistaan. Automaatiotekniikoita on useita kuten: X10, Z-wave ym. Riippuen tiedonsiirtotekniikasta tietoa voidaan siirtää joko sähköverkossa, radioverkossa tai erillisellä johdotuksella ym.
On olemassa massiivisia ratkaisuja joita käytetään suuremmissa älytaloissa tai liiketiloissa. Vähän pienempiä ratkaisuja tavallisiin omakotitaloihin. Kaikkea voidaan ohjata esim. tietokoneella, erillisillä kontrollereilla tai pelkästään simppelillä kaukosäätimellä. Marketeissa myydään simppeleitä pistorasiamoduuleita jotka toimivat omalla kaukosäätimellä. Kaikkea löytyy erilaisiin tarpeisiin isoon ja pieneen nälkään.
Ohjaimet:
On olemassa yleiskaukosäätimiä joiden avulla voi korvata monta erillistä kaukosäädintä. Käytännössä ne ovat laitteita jotka voidaan ohjelmoida lähettämään mitä tahansa signaalia mistä tahansa napista säätimen käyttämällä tiedonsiirtotekniikalla. Säätimet toimivat halvemmissa laitteissa IR tekniikkaa käyttäen (sillä yleensä TV, DVD soitin ym. kodin laitteet toimivat IR tekniikalla) ja kalliimmissa malleissa on myös RF tuettuna (RF:ää käyttää useasti valaistusratkaisut jossa vastaanottimet ovat piilossa tai eri puolilla asuntoa/huonetta).
Valaistus:
Valaistuksen automaatiota suunniteltaessa täytyy huomioida monia eri asioita. Halutaanko valonlähteitä himmentää ja/tai kytkeä päälle pois. Mitä tekniikkaa käytetään jotta ohjaimesta saadaan nämä käskyt välitettyä. Kaikki riippuu myös siitä mitä valonlähteitä käytetään. Hehkulamppuja on helppo himmennellä, halogeeneja hieman vaikeampi ja ledivalaistuksessa on omat jipponsa.
AV-laitteet:
Käytännössä suurin osa kuluttajalaitteista TV, DVD/Blu-ray soitin, vahvistin ym. toimivat IR tekniikalla ja omaavat kaukosäätimen joka lähettää IR signaaleja. On olemassa myös muita tekniikoita käyttäviä laitteita. Esim. Playstation käyttää Bluetooth -tekniikkaa. Yleensä kaikkia av-laitteita pystytään ohjaamaan helposti edullisillakin IR yleiskaukosäätimillä.
Muu automaatio:
Mitä tahansa voi periaatteessa pistää automaation taakse ja ohjata yhtä säädintä käyttäen. Jos laitteet ja ratkaisut ovat tarkoin valitut ja muutoinkin järjestelmä hyvin suunniteltu, on vain taivas rajana. Esimerkiksi oman teatterihuoneen Genelecin aktiivimonitorit ja subbari on vielä saatava automaation taakse. Ko. laitteet eivät ota vastaan mitään signaalia eikä niitä voi sinällään ohjata etänä. Se mitä tarvitsen on sulkea virta ja pistää se päälle laitteista eikä tähän tarvita kuin pistorasia jota voi ohjata esim. IR tai RF signaalilla. Koska todennäköisesti rakennan huoneen automaation IR tekniikan varaan (RF säätimet ovat kalliita) täytyy minun siis löytää jostain IR pistorasia.
Yhteenveto:
Automaatiota suunniteltaessa on tiedettävä mitä tiedonsiirtotekniikoita ohjattavat laitteet käyttää. Mitä enemmän eriäviä tiedonsiirtotekniikoita käytettän, mitä enemmän ohjattavia laitteita ja toimintoja ja mitä eksoottisempia tai monimutkaisempia ohjattavat laitteet ja niiden ohjaustarpeet on, sitä vaikeammaksi automaation suunnittelu menee ja sitä enemmän vaaditaan säätimeltä.
Ongelmia ja haasteita on monia. Vuokrakämppään ei kovin ihmeellistä ja kiinteätä järjestelmää kannata tai voi rakentaa ja tämän ajatuksen mielessä pitäminen on tärkeätä tässäkin projektissa. Lisäksi pitää miettiä millä tekniikalla toteuttaa valaistuksen, muiden laitteiden ym. ohjaamisen ja löytää mahdollisia tekniikoita tukeva yksi säädin.
Langattomia ohjaustekniikoita:
Käytännössä ohjaimet tukevat kahta yleisintä langatonta ohjaustekniikkaa: radioaallot (RF) ja infrapuna (IR). RF tekniikan etuna on se että säädin ja vastaanotin voivat olla kantomatkansa säteellä missä tahansa eikä vastaanottimiin tarvitse olla suoraa näköyhteyttä. IR tekniikka on yleinen ja sen haittana on että vastaanottimen ja lähettäjän välillä täytyy olla esteetön näköyhteys. Kaikkien yleisten kodin av-laitteiden kaukosäätimet ja ohjaus on toteutettu IR tekniikalla.
Automaatiotekniikoita:
On olemassa iso nippu valmistajia jotka tarjoavat automaatiotekniikkaa. Valmistaja tarjoaa tuoteperheen jonka tuotteet tukevat yhtä tai useampaa automaatiotekniikkaa. Tuoteperheessä voi olla esim. pistorasioita, himmentimiä, ohjaimia, liikkeentunnistimia, antureita ym. Automaatiotekniikoita on useita erilaisia ja niiden käyttämät tiedonsiirtotekniikat saattavat erota toisistaan. Automaatiotekniikoita on useita kuten: X10, Z-wave ym. Riippuen tiedonsiirtotekniikasta tietoa voidaan siirtää joko sähköverkossa, radioverkossa tai erillisellä johdotuksella ym.
On olemassa massiivisia ratkaisuja joita käytetään suuremmissa älytaloissa tai liiketiloissa. Vähän pienempiä ratkaisuja tavallisiin omakotitaloihin. Kaikkea voidaan ohjata esim. tietokoneella, erillisillä kontrollereilla tai pelkästään simppelillä kaukosäätimellä. Marketeissa myydään simppeleitä pistorasiamoduuleita jotka toimivat omalla kaukosäätimellä. Kaikkea löytyy erilaisiin tarpeisiin isoon ja pieneen nälkään.
Ohjaimet:
On olemassa yleiskaukosäätimiä joiden avulla voi korvata monta erillistä kaukosäädintä. Käytännössä ne ovat laitteita jotka voidaan ohjelmoida lähettämään mitä tahansa signaalia mistä tahansa napista säätimen käyttämällä tiedonsiirtotekniikalla. Säätimet toimivat halvemmissa laitteissa IR tekniikkaa käyttäen (sillä yleensä TV, DVD soitin ym. kodin laitteet toimivat IR tekniikalla) ja kalliimmissa malleissa on myös RF tuettuna (RF:ää käyttää useasti valaistusratkaisut jossa vastaanottimet ovat piilossa tai eri puolilla asuntoa/huonetta).
Valaistus:
Valaistuksen automaatiota suunniteltaessa täytyy huomioida monia eri asioita. Halutaanko valonlähteitä himmentää ja/tai kytkeä päälle pois. Mitä tekniikkaa käytetään jotta ohjaimesta saadaan nämä käskyt välitettyä. Kaikki riippuu myös siitä mitä valonlähteitä käytetään. Hehkulamppuja on helppo himmennellä, halogeeneja hieman vaikeampi ja ledivalaistuksessa on omat jipponsa.
AV-laitteet:
Käytännössä suurin osa kuluttajalaitteista TV, DVD/Blu-ray soitin, vahvistin ym. toimivat IR tekniikalla ja omaavat kaukosäätimen joka lähettää IR signaaleja. On olemassa myös muita tekniikoita käyttäviä laitteita. Esim. Playstation käyttää Bluetooth -tekniikkaa. Yleensä kaikkia av-laitteita pystytään ohjaamaan helposti edullisillakin IR yleiskaukosäätimillä.
Muu automaatio:
Mitä tahansa voi periaatteessa pistää automaation taakse ja ohjata yhtä säädintä käyttäen. Jos laitteet ja ratkaisut ovat tarkoin valitut ja muutoinkin järjestelmä hyvin suunniteltu, on vain taivas rajana. Esimerkiksi oman teatterihuoneen Genelecin aktiivimonitorit ja subbari on vielä saatava automaation taakse. Ko. laitteet eivät ota vastaan mitään signaalia eikä niitä voi sinällään ohjata etänä. Se mitä tarvitsen on sulkea virta ja pistää se päälle laitteista eikä tähän tarvita kuin pistorasia jota voi ohjata esim. IR tai RF signaalilla. Koska todennäköisesti rakennan huoneen automaation IR tekniikan varaan (RF säätimet ovat kalliita) täytyy minun siis löytää jostain IR pistorasia.
Yhteenveto:
Automaatiota suunniteltaessa on tiedettävä mitä tiedonsiirtotekniikoita ohjattavat laitteet käyttää. Mitä enemmän eriäviä tiedonsiirtotekniikoita käytettän, mitä enemmän ohjattavia laitteita ja toimintoja ja mitä eksoottisempia tai monimutkaisempia ohjattavat laitteet ja niiden ohjaustarpeet on, sitä vaikeammaksi automaation suunnittelu menee ja sitä enemmän vaaditaan säätimeltä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)